mököttänyt
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamököttänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mököttää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mököttänyt | mököttäneet |
genetiivi | mököttäneen | mököttäneiden mököttäneitten |
partitiivi | mököttänyttä | mököttäneitä |
akkusatiivi | mököttänyt; mököttäneen | mököttäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mököttäneessä | mököttäneissä |
elatiivi | mököttäneestä | mököttäneistä |
illatiivi | mököttäneeseen | mököttäneisiin mököttäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mököttäneellä | mököttäneillä |
ablatiivi | mököttäneeltä | mököttäneiltä |
allatiivi | mököttäneelle | mököttäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mököttäneenä | mököttäneinä |
translatiivi | mököttäneeksi | mököttäneiksi |
abessiivi | mököttäneettä | mököttäneittä |
instruktiivi | – | mököttänein |
komitatiivi | – | mököttäneine |