mönkinyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mönkiä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mönkinyt mönkineet
genetiivi mönkineen mönkineiden
mönkineitten
partitiivi mönkinyttä mönkineitä
akkusatiivi mönkinyt; mönkineen mönkineet
sisäpaikallissijat
inessiivi mönkineessä mönkineissä
elatiivi mönkineestä mönkineistä
illatiivi mönkineeseen mönkineisiin
mönkineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi mönkineellä mönkineillä
ablatiivi mönkineeltä mönkineiltä
allatiivi mönkineelle mönkineille
muut sijamuodot
essiivi mönkineenä mönkineinä
translatiivi mönkineeksi mönkineiksi
abessiivi mönkineettä mönkineittä
instruktiivi mönkinein
komitatiivi mönkineine