manaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä manata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi manaava manaavat
genetiivi manaavan manaavien
(manaavain)
partitiivi manaavaa manaavia
akkusatiivi manaava; manaavan manaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi manaavassa manaavissa
elatiivi manaavasta manaavista
illatiivi manaavaan manaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi manaavalla manaavilla
ablatiivi manaavalta manaavilta
allatiivi manaavalle manaaville
muut sijamuodot
essiivi manaavana manaavina
translatiivi manaavaksi manaaviksi
abessiivi manaavatta manaavitta
instruktiivi manaavin
komitatiivi manaavine