marmoroitunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamarmoroitunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä marmoroitua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | marmoroitunut | marmoroituneet |
genetiivi | marmoroituneen | marmoroituneiden marmoroituneitten |
partitiivi | marmoroitunutta | marmoroituneita |
akkusatiivi | marmoroitunut; marmoroituneen | marmoroituneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | marmoroituneessa | marmoroituneissa |
elatiivi | marmoroituneesta | marmoroituneista |
illatiivi | marmoroituneeseen | marmoroituneisiin marmoroituneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | marmoroituneella | marmoroituneilla |
ablatiivi | marmoroituneelta | marmoroituneilta |
allatiivi | marmoroituneelle | marmoroituneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | marmoroituneena | marmoroituneina |
translatiivi | marmoroituneeksi | marmoroituneiksi |
abessiivi | marmoroituneetta | marmoroituneitta |
instruktiivi | – | marmoroitunein |
komitatiivi | – | marmoroituneine |