marmoroituva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamarmoroituva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä marmoroitua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | marmoroituva | marmoroituvat |
genetiivi | marmoroituvan | marmoroituvien (marmoroituvain) |
partitiivi | marmoroituvaa | marmoroituvia |
akkusatiivi | marmoroituva; marmoroituvan | marmoroituvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | marmoroituvassa | marmoroituvissa |
elatiivi | marmoroituvasta | marmoroituvista |
illatiivi | marmoroituvaan | marmoroituviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | marmoroituvalla | marmoroituvilla |
ablatiivi | marmoroituvalta | marmoroituvilta |
allatiivi | marmoroituvalle | marmoroituville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | marmoroituvana | marmoroituvina |
translatiivi | marmoroituvaksi | marmoroituviksi |
abessiivi | marmoroituvatta | marmoroituvitta |
instruktiivi | – | marmoroituvin |
komitatiivi | – | marmoroituvine |