matava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mataa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi matava matavat
genetiivi matavan matavien
(matavain)
partitiivi matavaa matavia
akkusatiivi matava; matavan matavat
sisäpaikallissijat
inessiivi matavassa matavissa
elatiivi matavasta matavista
illatiivi matavaan mataviin
ulkopaikallissijat
adessiivi matavalla matavilla
ablatiivi matavalta matavilta
allatiivi matavalle mataville
muut sijamuodot
essiivi matavana matavina
translatiivi matavaksi mataviksi
abessiivi matavatta matavitta
instruktiivi matavin
komitatiivi matavine