meluava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä meluta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi meluava meluavat
genetiivi meluavan meluavien
(meluavain)
partitiivi meluavaa meluavia
akkusatiivi meluava; meluavan meluavat
sisäpaikallissijat
inessiivi meluavassa meluavissa
elatiivi meluavasta meluavista
illatiivi meluavaan meluaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi meluavalla meluavilla
ablatiivi meluavalta meluavilta
allatiivi meluavalle meluaville
muut sijamuodot
essiivi meluavana meluavina
translatiivi meluavaksi meluaviksi
abessiivi meluavatta meluavitta
instruktiivi meluavin
komitatiivi meluavine