melunnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä meluta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi melunnut melunneet
genetiivi melunneen melunneiden
melunneitten
partitiivi melunnutta melunneita
akkusatiivi melunnut; melunneen melunneet
sisäpaikallissijat
inessiivi melunneessa melunneissa
elatiivi melunneesta melunneista
illatiivi melunneeseen melunneisiin
melunneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi melunneella melunneilla
ablatiivi melunneelta melunneilta
allatiivi melunneelle melunneille
muut sijamuodot
essiivi melunneena melunneina
translatiivi melunneeksi melunneiksi
abessiivi melunneetta melunneitta
instruktiivi melunnein
komitatiivi melunneine