metsittävä

Suomi

Verbi

metsittävä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä metsittää

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	metsittävä	metsittävät
genetiivi	metsittävän	metsittävien (metsittäväin)
partitiivi	metsittävää	metsittäviä
akkusatiivi	metsittävä; metsittävän	metsittävät
sisäpaikallissijat
inessiivi	metsittävässä	metsittävissä
elatiivi	metsittävästä	metsittävistä
illatiivi	metsittävään	metsittäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	metsittävällä	metsittävillä
ablatiivi	metsittävältä	metsittäviltä
allatiivi	metsittävälle	metsittäville
muut sijamuodot
essiivi	metsittävänä	metsittävinä
translatiivi	metsittäväksi	metsittäviksi
abessiivi	metsittävättä	metsittävittä
instruktiivi	–	metsittävin
komitatiivi	–	metsittävine