miehittävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamiehittävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä miehittää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | miehittävä | miehittävät |
genetiivi | miehittävän | miehittävien (miehittäväin) |
partitiivi | miehittävää | miehittäviä |
akkusatiivi | miehittävä; miehittävän |
miehittävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | miehittävässä | miehittävissä |
elatiivi | miehittävästä | miehittävistä |
illatiivi | miehittävään | miehittäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | miehittävällä | miehittävillä |
ablatiivi | miehittävältä | miehittäviltä |
allatiivi | miehittävälle | miehittäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | miehittävänä | miehittävinä |
translatiivi | miehittäväksi | miehittäviksi |
abessiivi | miehittävättä | miehittävittä |
instruktiivi | – | miehittävin |
komitatiivi | – | miehittävine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | miehittävä- | |
vahva vartalo | miehittävä- | |
konsonantti- vartalo |
- |