mitätöivä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamitätöivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mitätöidä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mitätöivä | mitätöivät |
genetiivi | mitätöivän | mitätöivien (mitätöiväin) |
partitiivi | mitätöivää | mitätöiviä |
akkusatiivi | mitätöivä; mitätöivän | mitätöivät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mitätöivässä | mitätöivissä |
elatiivi | mitätöivästä | mitätöivistä |
illatiivi | mitätöivään | mitätöiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mitätöivällä | mitätöivillä |
ablatiivi | mitätöivältä | mitätöiviltä |
allatiivi | mitätöivälle | mitätöiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mitätöivänä | mitätöivinä |
translatiivi | mitätöiväksi | mitätöiviksi |
abessiivi | mitätöivättä | mitätöivittä |
instruktiivi | – | mitätöivin |
komitatiivi | – | mitätöivine |