mitätöivä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä mitätöidä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi mitätöivä mitätöivät
genetiivi mitätöivän mitätöivien
(mitätöiväin)
partitiivi mitätöivää mitätöiviä
akkusatiivi mitätöivä; mitätöivän mitätöivät
sisäpaikallissijat
inessiivi mitätöivässä mitätöivissä
elatiivi mitätöivästä mitätöivistä
illatiivi mitätöivään mitätöiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi mitätöivällä mitätöivillä
ablatiivi mitätöivältä mitätöiviltä
allatiivi mitätöivälle mitätöiville
muut sijamuodot
essiivi mitätöivänä mitätöivinä
translatiivi mitätöiväksi mitätöiviksi
abessiivi mitätöivättä mitätöivittä
instruktiivi mitätöivin
komitatiivi mitätöivine