mitoittanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
mitoittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mitoittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | mitoittanut | mitoittaneet |
| genetiivi | mitoittaneen | mitoittaneiden mitoittaneitten |
| partitiivi | mitoittanutta | mitoittaneita |
| akkusatiivi | mitoittanut; mitoittaneen | mitoittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | mitoittaneessa | mitoittaneissa |
| elatiivi | mitoittaneesta | mitoittaneista |
| illatiivi | mitoittaneeseen | mitoittaneisiin mitoittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | mitoittaneella | mitoittaneilla |
| ablatiivi | mitoittaneelta | mitoittaneilta |
| allatiivi | mitoittaneelle | mitoittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | mitoittaneena | mitoittaneina |
| translatiivi | mitoittaneeksi | mitoittaneiksi |
| abessiivi | mitoittaneetta | mitoittaneitta |
| instruktiivi | – | mitoittanein |
| komitatiivi | – | mitoittaneine |