mitoittanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamitoittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä mitoittaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | mitoittanut | mitoittaneet |
genetiivi | mitoittaneen | mitoittaneiden mitoittaneitten |
partitiivi | mitoittanutta | mitoittaneita |
akkusatiivi | mitoittanut; mitoittaneen |
mitoittaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | mitoittaneessa | mitoittaneissa |
elatiivi | mitoittaneesta | mitoittaneista |
illatiivi | mitoittaneeseen | mitoittaneisiin mitoittaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | mitoittaneella | mitoittaneilla |
ablatiivi | mitoittaneelta | mitoittaneilta |
allatiivi | mitoittaneelle | mitoittaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | mitoittaneena | mitoittaneina |
translatiivi | mitoittaneeksi | mitoittaneiksi |
abessiivi | mitoittaneetta | mitoittaneitta |
instruktiivi | – | mitoittanein |
komitatiivi | – | mitoittaneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | mitoittanee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
mitoittanut- |