moittiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamoittiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä moittia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | moittiva | moittivat |
| genetiivi | moittivan | moittivien (moittivain) |
| partitiivi | moittivaa | moittivia |
| akkusatiivi | moittiva; moittivan | moittivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | moittivassa | moittivissa |
| elatiivi | moittivasta | moittivista |
| illatiivi | moittivaan | moittiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | moittivalla | moittivilla |
| ablatiivi | moittivalta | moittivilta |
| allatiivi | moittivalle | moittiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | moittivana | moittivina |
| translatiivi | moittivaksi | moittiviksi |
| abessiivi | moittivatta | moittivitta |
| instruktiivi | – | moittivin |
| komitatiivi | – | moittivine |