monottanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamonottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä monottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | monottanut | monottaneet |
| genetiivi | monottaneen | monottaneiden monottaneitten |
| partitiivi | monottanutta | monottaneita |
| akkusatiivi | monottanut; monottaneen | monottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | monottaneessa | monottaneissa |
| elatiivi | monottaneesta | monottaneista |
| illatiivi | monottaneeseen | monottaneisiin monottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | monottaneella | monottaneilla |
| ablatiivi | monottaneelta | monottaneilta |
| allatiivi | monottaneelle | monottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | monottaneena | monottaneina |
| translatiivi | monottaneeksi | monottaneiksi |
| abessiivi | monottaneetta | monottaneitta |
| instruktiivi | – | monottanein |
| komitatiivi | – | monottaneine |