muistunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamuistunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä muistua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | muistunut | muistuneet |
genetiivi | muistuneen | muistuneiden muistuneitten |
partitiivi | muistunutta | muistuneita |
akkusatiivi | muistunut; muistuneen |
muistuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | muistuneessa | muistuneissa |
elatiivi | muistuneesta | muistuneista |
illatiivi | muistuneeseen | muistuneisiin muistuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | muistuneella | muistuneilla |
ablatiivi | muistuneelta | muistuneilta |
allatiivi | muistuneelle | muistuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | muistuneena | muistuneina |
translatiivi | muistuneeksi | muistuneiksi |
abessiivi | muistuneetta | muistuneitta |
instruktiivi | – | muistunein |
komitatiivi | – | muistuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | muistunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
muistunut- |