murkinoitseva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä murkinoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi murkinoitseva murkinoitsevat
genetiivi murkinoitsevan murkinoitsevien
(murkinoitsevain)
partitiivi murkinoitsevaa murkinoitsevia
akkusatiivi murkinoitseva; murkinoitsevan murkinoitsevat
sisäpaikallissijat
inessiivi murkinoitsevassa murkinoitsevissa
elatiivi murkinoitsevasta murkinoitsevista
illatiivi murkinoitsevaan murkinoitseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi murkinoitsevalla murkinoitsevilla
ablatiivi murkinoitsevalta murkinoitsevilta
allatiivi murkinoitsevalle murkinoitseville
muut sijamuodot
essiivi murkinoitsevana murkinoitsevina
translatiivi murkinoitsevaksi murkinoitseviksi
abessiivi murkinoitsevatta murkinoitsevitta
instruktiivi murkinoitsevin
komitatiivi murkinoitsevine