murskannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä murskata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi murskannut murskanneet
genetiivi murskanneen murskanneiden
murskanneitten
partitiivi murskannutta murskanneita
akkusatiivi murskannut; murskanneen murskanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi murskanneessa murskanneissa
elatiivi murskanneesta murskanneista
illatiivi murskanneeseen murskanneisiin
murskanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi murskanneella murskanneilla
ablatiivi murskanneelta murskanneilta
allatiivi murskanneelle murskanneille
muut sijamuodot
essiivi murskanneena murskanneina
translatiivi murskanneeksi murskanneiksi
abessiivi murskanneetta murskanneitta
instruktiivi murskannein
komitatiivi murskanneine