muuttuva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä muuttua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi muuttuva muuttuvat
genetiivi muuttuvan muuttuvien
(muuttuvain)
partitiivi muuttuvaa muuttuvia
akkusatiivi muuttuva; muuttuvan muuttuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi muuttuvassa muuttuvissa
elatiivi muuttuvasta muuttuvista
illatiivi muuttuvaan muuttuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi muuttuvalla muuttuvilla
ablatiivi muuttuvalta muuttuvilta
allatiivi muuttuvalle muuttuville
muut sijamuodot
essiivi muuttuvana muuttuvina
translatiivi muuttuvaksi muuttuviksi
abessiivi muuttuvatta muuttuvitta
instruktiivi muuttuvin
komitatiivi muuttuvine