myöntyvä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaamyöntyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä myöntyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | myöntyvä | myöntyvät |
| genetiivi | myöntyvän | myöntyvien (myöntyväin) |
| partitiivi | myöntyvää | myöntyviä |
| akkusatiivi | myöntyvä; myöntyvän |
myöntyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | myöntyvässä | myöntyvissä |
| elatiivi | myöntyvästä | myöntyvistä |
| illatiivi | myöntyvään | myöntyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | myöntyvällä | myöntyvillä |
| ablatiivi | myöntyvältä | myöntyviltä |
| allatiivi | myöntyvälle | myöntyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | myöntyvänä | myöntyvinä |
| translatiivi | myöntyväksi | myöntyviksi |
| abessiivi | myöntyvättä | myöntyvittä |
| instruktiivi | – | myöntyvin |
| komitatiivi | – | myöntyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | myöntyvä- | |
| vahva vartalo | myöntyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
muokkaaJohdokset
muokkaa- substantiivit: myöntyvyys
Aiheesta muualla
muokkaa- myöntyvä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 503 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa