mykistänyt

Suomi

mykistänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	mykistänyt	mykistäneet
genetiivi	mykistäneen	mykistäneiden mykistäneitten
partitiivi	mykistänyttä	mykistäneitä
akkusatiivi	mykistänyt; mykistäneen	mykistäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	mykistäneessä	mykistäneissä
elatiivi	mykistäneestä	mykistäneistä
illatiivi	mykistäneeseen	mykistäneisiin mykistäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	mykistäneellä	mykistäneillä
ablatiivi	mykistäneeltä	mykistäneiltä
allatiivi	mykistäneelle	mykistäneille
muut sijamuodot
essiivi	mykistäneenä	mykistäneinä
translatiivi	mykistäneeksi	mykistäneiksi
abessiivi	mykistäneettä	mykistäneittä
instruktiivi	–	mykistänein
komitatiivi	–	mykistäneine
vartalot
vokaalivartalo	mykistänee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	mykistänyt-