närkästyttävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä närkästyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi närkästyttävä närkästyttävät
genetiivi närkästyttävän närkästyttävien
(närkästyttäväin)
partitiivi närkästyttävää närkästyttäviä
akkusatiivi närkästyttävä; närkästyttävän närkästyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi närkästyttävässä närkästyttävissä
elatiivi närkästyttävästä närkästyttävistä
illatiivi närkästyttävään närkästyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi närkästyttävällä närkästyttävillä
ablatiivi närkästyttävältä närkästyttäviltä
allatiivi närkästyttävälle närkästyttäville
muut sijamuodot
essiivi närkästyttävänä närkästyttävinä
translatiivi närkästyttäväksi närkästyttäviksi
abessiivi närkästyttävättä närkästyttävittä
instruktiivi närkästyttävin
komitatiivi närkästyttävine

närkästyttävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä närkästyttää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi närkästyttävä närkästyttävät
genetiivi närkästyttävän närkästyttävien
(närkästyttäväin)
partitiivi närkästyttävää närkästyttäviä
akkusatiivi närkästyttävä; närkästyttävän närkästyttävät
sisäpaikallissijat
inessiivi närkästyttävässä närkästyttävissä
elatiivi närkästyttävästä närkästyttävistä
illatiivi närkästyttävään närkästyttäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi närkästyttävällä närkästyttävillä
ablatiivi närkästyttävältä närkästyttäviltä
allatiivi närkästyttävälle närkästyttäville
muut sijamuodot
essiivi närkästyttävänä närkästyttävinä
translatiivi närkästyttäväksi närkästyttäviksi
abessiivi närkästyttävättä närkästyttävittä
instruktiivi närkästyttävin
komitatiivi närkästyttävine