naiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä naida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi naiva naivat
genetiivi naivan naivien
(naivain)
partitiivi naivaa naivia
akkusatiivi naiva; naivan naivat
sisäpaikallissijat
inessiivi naivassa naivissa
elatiivi naivasta naivista
illatiivi naivaan naiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi naivalla naivilla
ablatiivi naivalta naivilta
allatiivi naivalle naiville
muut sijamuodot
essiivi naivana naivina
translatiivi naivaksi naiviksi
abessiivi naivatta naivitta
instruktiivi naivin
komitatiivi naivine