nalkuttava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanalkuttava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nalkuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nalkuttava | nalkuttavat |
| genetiivi | nalkuttavan | nalkuttavien (nalkuttavain) |
| partitiivi | nalkuttavaa | nalkuttavia |
| akkusatiivi | nalkuttava; nalkuttavan |
nalkuttavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nalkuttavassa | nalkuttavissa |
| elatiivi | nalkuttavasta | nalkuttavista |
| illatiivi | nalkuttavaan | nalkuttaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nalkuttavalla | nalkuttavilla |
| ablatiivi | nalkuttavalta | nalkuttavilta |
| allatiivi | nalkuttavalle | nalkuttaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nalkuttavana | nalkuttavina |
| translatiivi | nalkuttavaksi | nalkuttaviksi |
| abessiivi | nalkuttavatta | nalkuttavitta |
| instruktiivi | – | nalkuttavin |
| komitatiivi | – | nalkuttavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nalkuttava- | |
| vahva vartalo | nalkuttava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |