napeeraava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanapeeraava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä napeerata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | napeeraava | napeeraavat |
| genetiivi | napeeraavan | napeeraavien (napeeraavain) |
| partitiivi | napeeraavaa | napeeraavia |
| akkusatiivi | napeeraava; napeeraavan |
napeeraavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | napeeraavassa | napeeraavissa |
| elatiivi | napeeraavasta | napeeraavista |
| illatiivi | napeeraavaan | napeeraaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | napeeraavalla | napeeraavilla |
| ablatiivi | napeeraavalta | napeeraavilta |
| allatiivi | napeeraavalle | napeeraaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | napeeraavana | napeeraavina |
| translatiivi | napeeraavaksi | napeeraaviksi |
| abessiivi | napeeraavatta | napeeraavitta |
| instruktiivi | – | napeeraavin |
| komitatiivi | – | napeeraavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | napeeraava- | |
| vahva vartalo | napeeraava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |