narisematon
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanarisematon
- (taivutusmuoto) kielteinen agenttipartisiippi verbistä narista
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | narisematon | narisemattomat |
genetiivi | narisemattoman | narisemattomien (narisematonten) |
partitiivi | narisematonta | narisemattomia |
akkusatiivi | narisematon; narisemattoman |
narisemattomat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | narisemattomassa | narisemattomissa |
elatiivi | narisemattomasta | narisemattomista |
illatiivi | narisemattomaan | narisemattomiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | narisemattomalla | narisemattomilla |
ablatiivi | narisemattomalta | narisemattomilta |
allatiivi | narisemattomalle | narisemattomille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | narisemattomana (narisematonna) |
narisemattomina |
translatiivi | narisemattomaksi | narisemattomiksi |
abessiivi | narisemattomatta | narisemattomitta |
instruktiivi | – | narisemattomin |
komitatiivi | – | narisemattomine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |