nariseva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanariseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä narista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nariseva | narisevat |
| genetiivi | narisevan | narisevien (narisevain) |
| partitiivi | narisevaa | narisevia |
| akkusatiivi | nariseva; narisevan |
narisevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | narisevassa | narisevissa |
| elatiivi | narisevasta | narisevista |
| illatiivi | narisevaan | nariseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | narisevalla | narisevilla |
| ablatiivi | narisevalta | narisevilta |
| allatiivi | narisevalle | nariseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | narisevana | narisevina |
| translatiivi | narisevaksi | nariseviksi |
| abessiivi | narisevatta | narisevitta |
| instruktiivi | – | narisevin |
| komitatiivi | – | narisevine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |