neutralisoiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä neutralisoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi neutralisoiva neutralisoivat
genetiivi neutralisoivan neutralisoivien
(neutralisoivain)
partitiivi neutralisoivaa neutralisoivia
akkusatiivi neutralisoiva; neutralisoivan neutralisoivat
sisäpaikallissijat
inessiivi neutralisoivassa neutralisoivissa
elatiivi neutralisoivasta neutralisoivista
illatiivi neutralisoivaan neutralisoiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi neutralisoivalla neutralisoivilla
ablatiivi neutralisoivalta neutralisoivilta
allatiivi neutralisoivalle neutralisoiville
muut sijamuodot
essiivi neutralisoivana neutralisoivina
translatiivi neutralisoivaksi neutralisoiviksi
abessiivi neutralisoivatta neutralisoivitta
instruktiivi neutralisoivin
komitatiivi neutralisoivine