nimennyt

Suomi

Verbi

nimennyt

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä nimetä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	nimennyt	nimenneet
genetiivi	nimenneen	nimenneiden nimenneitten
partitiivi	nimennyttä	nimenneitä
akkusatiivi	nimennyt; nimenneen	nimenneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	nimenneessä	nimenneissä
elatiivi	nimenneestä	nimenneistä
illatiivi	nimenneeseen	nimenneisiin nimenneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	nimenneellä	nimenneillä
ablatiivi	nimenneeltä	nimenneiltä
allatiivi	nimenneelle	nimenneille
muut sijamuodot
essiivi	nimenneenä	nimenneinä
translatiivi	nimenneeksi	nimenneiksi
abessiivi	nimenneettä	nimenneittä
instruktiivi	–	nimennein
komitatiivi	–	nimenneine