nojaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanojaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nojata
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nojaava | nojaavat |
| genetiivi | nojaavan | nojaavien (nojaavain) |
| partitiivi | nojaavaa | nojaavia |
| akkusatiivi | nojaava; nojaavan |
nojaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nojaavassa | nojaavissa |
| elatiivi | nojaavasta | nojaavista |
| illatiivi | nojaavaan | nojaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nojaavalla | nojaavilla |
| ablatiivi | nojaavalta | nojaavilta |
| allatiivi | nojaavalle | nojaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nojaavana | nojaavina |
| translatiivi | nojaavaksi | nojaaviksi |
| abessiivi | nojaavatta | nojaavitta |
| instruktiivi | – | nojaavin |
| komitatiivi | – | nojaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |