nujakoiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanujakoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nujakoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nujakoiva | nujakoivat |
| genetiivi | nujakoivan | nujakoivien (nujakoivain) |
| partitiivi | nujakoivaa | nujakoivia |
| akkusatiivi | nujakoiva; nujakoivan |
nujakoivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nujakoivassa | nujakoivissa |
| elatiivi | nujakoivasta | nujakoivista |
| illatiivi | nujakoivaan | nujakoiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nujakoivalla | nujakoivilla |
| ablatiivi | nujakoivalta | nujakoivilta |
| allatiivi | nujakoivalle | nujakoiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nujakoivana | nujakoivina |
| translatiivi | nujakoivaksi | nujakoiviksi |
| abessiivi | nujakoivatta | nujakoivitta |
| instruktiivi | – | nujakoivin |
| komitatiivi | – | nujakoivine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |