nukkunut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä nukkua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nukkunut nukkuneet
genetiivi nukkuneen nukkuneiden
nukkuneitten
partitiivi nukkunutta nukkuneita
akkusatiivi nukkunut; nukkuneen nukkuneet
sisäpaikallissijat
inessiivi nukkuneessa nukkuneissa
elatiivi nukkuneesta nukkuneista
illatiivi nukkuneeseen nukkuneisiin
nukkuneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nukkuneella nukkuneilla
ablatiivi nukkuneelta nukkuneilta
allatiivi nukkuneelle nukkuneille
muut sijamuodot
essiivi nukkuneena nukkuneina
translatiivi nukkuneeksi nukkuneiksi
abessiivi nukkuneetta nukkuneitta
instruktiivi nukkunein
komitatiivi nukkuneine