nuuskaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaanuuskaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä nuuskata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuuskaava | nuuskaavat |
| genetiivi | nuuskaavan | nuuskaavien (nuuskaavain) |
| partitiivi | nuuskaavaa | nuuskaavia |
| akkusatiivi | nuuskaava; nuuskaavan |
nuuskaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nuuskaavassa | nuuskaavissa |
| elatiivi | nuuskaavasta | nuuskaavista |
| illatiivi | nuuskaavaan | nuuskaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nuuskaavalla | nuuskaavilla |
| ablatiivi | nuuskaavalta | nuuskaavilta |
| allatiivi | nuuskaavalle | nuuskaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nuuskaavana | nuuskaavina |
| translatiivi | nuuskaavaksi | nuuskaaviksi |
| abessiivi | nuuskaavatta | nuuskaavitta |
| instruktiivi | – | nuuskaavin |
| komitatiivi | – | nuuskaavine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | nuuskaava- | |
| vahva vartalo | nuuskaava- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |