nyhtämä

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä nyhtää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nyhtäma nyhtämat
genetiivi nyhtäman nyhtämien
(nyhtämain)
partitiivi nyhtämaa nyhtämia
akkusatiivi nyhtäma; nyhtäman nyhtämat
sisäpaikallissijat
inessiivi nyhtämassa nyhtämissa
elatiivi nyhtämasta nyhtämista
illatiivi nyhtämaan nyhtämiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nyhtämalla nyhtämilla
ablatiivi nyhtämalta nyhtämilta
allatiivi nyhtämalle nyhtämille
muut sijamuodot
essiivi nyhtämana nyhtämina
translatiivi nyhtämaksi nyhtämiksi
abessiivi nyhtämatta nyhtämitta
instruktiivi nyhtämin
komitatiivi nyhtämine