nyrjähtänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä nyrjähtää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nyrjähtänyt nyrjähtäneet
genetiivi nyrjähtäneen nyrjähtäneiden
nyrjähtäneitten
partitiivi nyrjähtänyttä nyrjähtäneitä
akkusatiivi nyrjähtänyt; nyrjähtäneen nyrjähtäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi nyrjähtäneessä nyrjähtäneissä
elatiivi nyrjähtäneestä nyrjähtäneistä
illatiivi nyrjähtäneeseen nyrjähtäneisiin
nyrjähtäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nyrjähtäneellä nyrjähtäneillä
ablatiivi nyrjähtäneeltä nyrjähtäneiltä
allatiivi nyrjähtäneelle nyrjähtäneille
muut sijamuodot
essiivi nyrjähtäneenä nyrjähtäneinä
translatiivi nyrjähtäneeksi nyrjähtäneiksi
abessiivi nyrjähtäneettä nyrjähtäneittä
instruktiivi nyrjähtänein
komitatiivi nyrjähtäneine