ohjautuva

Suomi

Verbi

ohjautuva

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ohjautua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ohjautuva	ohjautuvat
genetiivi	ohjautuvan	ohjautuvien (ohjautuvain)
partitiivi	ohjautuvaa	ohjautuvia
akkusatiivi	ohjautuva; ohjautuvan	ohjautuvat
sisäpaikallissijat
inessiivi	ohjautuvassa	ohjautuvissa
elatiivi	ohjautuvasta	ohjautuvista
illatiivi	ohjautuvaan	ohjautuviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ohjautuvalla	ohjautuvilla
ablatiivi	ohjautuvalta	ohjautuvilta
allatiivi	ohjautuvalle	ohjautuville
muut sijamuodot
essiivi	ohjautuvana	ohjautuvina
translatiivi	ohjautuvaksi	ohjautuviksi
abessiivi	ohjautuvatta	ohjautuvitta
instruktiivi	–	ohjautuvin
komitatiivi	–	ohjautuvine