oikeneva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä oieta

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikeneva oikenevat
genetiivi oikenevan oikenevien
(oikenevain)
partitiivi oikenevaa oikenevia
akkusatiivi oikeneva; oikenevan oikenevat
sisäpaikallissijat
inessiivi oikenevassa oikenevissa
elatiivi oikenevasta oikenevista
illatiivi oikenevaan oikeneviin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikenevalla oikenevilla
ablatiivi oikenevalta oikenevilta
allatiivi oikenevalle oikeneville
muut sijamuodot
essiivi oikenevana oikenevina
translatiivi oikenevaksi oikeneviksi
abessiivi oikenevatta oikenevitta
instruktiivi oikenevin
komitatiivi oikenevine