oikeuttanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaoikeuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä oikeuttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oikeuttanut | oikeuttaneet |
genetiivi | oikeuttaneen | oikeuttaneiden oikeuttaneitten |
partitiivi | oikeuttanutta | oikeuttaneita |
akkusatiivi | oikeuttanut; oikeuttaneen | oikeuttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oikeuttaneessa | oikeuttaneissa |
elatiivi | oikeuttaneesta | oikeuttaneista |
illatiivi | oikeuttaneeseen | oikeuttaneisiin oikeuttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oikeuttaneella | oikeuttaneilla |
ablatiivi | oikeuttaneelta | oikeuttaneilta |
allatiivi | oikeuttaneelle | oikeuttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oikeuttaneena | oikeuttaneina |
translatiivi | oikeuttaneeksi | oikeuttaneiksi |
abessiivi | oikeuttaneetta | oikeuttaneitta |
instruktiivi | – | oikeuttanein |
komitatiivi | – | oikeuttaneine |