oikutteleva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
oikutteleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä oikutella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oikutteleva | oikuttelevat |
| genetiivi | oikuttelevan | oikuttelevien (oikuttelevain) |
| partitiivi | oikuttelevaa | oikuttelevia |
| akkusatiivi | oikutteleva; oikuttelevan | oikuttelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oikuttelevassa | oikuttelevissa |
| elatiivi | oikuttelevasta | oikuttelevista |
| illatiivi | oikuttelevaan | oikutteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oikuttelevalla | oikuttelevilla |
| ablatiivi | oikuttelevalta | oikuttelevilta |
| allatiivi | oikuttelevalle | oikutteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oikuttelevana | oikuttelevina |
| translatiivi | oikuttelevaksi | oikutteleviksi |
| abessiivi | oikuttelevatta | oikuttelevitta |
| instruktiivi | – | oikuttelevin |
| komitatiivi | – | oikuttelevine |