onania
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
onania
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈonɑˌniɑ/
- tavutus: o‧na‧ni‧a
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | onania | onaniat |
genetiivi | onanian | onanioiden onanioitten (onaniain) |
partitiivi | onaniaa | onanioita |
akkusatiivi | onania; onanian |
onaniat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | onaniassa | onanioissa |
elatiivi | onaniasta | onanioista |
illatiivi | onaniaan | onanioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | onanialla | onanioilla |
ablatiivi | onanialta | onanioilta |
allatiivi | onanialle | onanioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | onaniana | onanioina |
translatiivi | onaniaksi | onanioiksi |
abessiivi | onaniatta | onanioitta |
instruktiivi | – | onanioin |
komitatiivi | – | onanioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | onania- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia muokkaa
- Raamatusta, Onan-nimisen henkilön mukaan. Kyseisessä kohdassa Ensimmäisen Mooseksen kirjan 38. luvussa on selvästi kyse keskeytetystä yhdynnästä, mutta koska sen on virheellisesti arveltu kuvastavan itsetyydytystä, on kyseisen henkilön nimestä Onan johdettu nimi itsetyydytykselle.