onteloinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä onteloida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi onteloinut onteloineet
genetiivi onteloineen onteloineiden
onteloineitten
partitiivi onteloinutta onteloineita
akkusatiivi onteloinut; onteloineen onteloineet
sisäpaikallissijat
inessiivi onteloineessa onteloineissa
elatiivi onteloineesta onteloineista
illatiivi onteloineeseen onteloineisiin
onteloineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi onteloineella onteloineilla
ablatiivi onteloineelta onteloineilta
allatiivi onteloineelle onteloineille
muut sijamuodot
essiivi onteloineena onteloineina
translatiivi onteloineeksi onteloineiksi
abessiivi onteloineetta onteloineitta
instruktiivi onteloinein
komitatiivi onteloineine