onteloiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä onteloida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi onteloiva onteloivat
genetiivi onteloivan onteloivien
(onteloivain)
partitiivi onteloivaa onteloivia
akkusatiivi onteloiva; onteloivan onteloivat
sisäpaikallissijat
inessiivi onteloivassa onteloivissa
elatiivi onteloivasta onteloivista
illatiivi onteloivaan onteloiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi onteloivalla onteloivilla
ablatiivi onteloivalta onteloivilta
allatiivi onteloivalle onteloiville
muut sijamuodot
essiivi onteloivana onteloivina
translatiivi onteloivaksi onteloiviksi
abessiivi onteloivatta onteloivitta
instruktiivi onteloivin
komitatiivi onteloivine