orientoinut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaorientoinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä orientoida
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | orientoinut | orientoineet |
genetiivi | orientoineen | orientoineiden orientoineitten |
partitiivi | orientoinutta | orientoineita |
akkusatiivi | orientoinut; orientoineen | orientoineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | orientoineessa | orientoineissa |
elatiivi | orientoineesta | orientoineista |
illatiivi | orientoineeseen | orientoineisiin orientoineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | orientoineella | orientoineilla |
ablatiivi | orientoineelta | orientoineilta |
allatiivi | orientoineelle | orientoineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | orientoineena | orientoineina |
translatiivi | orientoineeksi | orientoineiksi |
abessiivi | orientoineetta | orientoineitta |
instruktiivi | – | orientoinein |
komitatiivi | – | orientoineine |