orientoinut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä orientoida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orientoinut orientoineet
genetiivi orientoineen orientoineiden
orientoineitten
partitiivi orientoinutta orientoineita
akkusatiivi orientoinut; orientoineen orientoineet
sisäpaikallissijat
inessiivi orientoineessa orientoineissa
elatiivi orientoineesta orientoineista
illatiivi orientoineeseen orientoineisiin
orientoineihin
ulkopaikallissijat
adessiivi orientoineella orientoineilla
ablatiivi orientoineelta orientoineilta
allatiivi orientoineelle orientoineille
muut sijamuodot
essiivi orientoineena orientoineina
translatiivi orientoineeksi orientoineiksi
abessiivi orientoineetta orientoineitta
instruktiivi orientoinein
komitatiivi orientoineine