orjuuttanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
orjuuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä orjuuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | orjuuttanut | orjuuttaneet |
| genetiivi | orjuuttaneen | orjuuttaneiden orjuuttaneitten |
| partitiivi | orjuuttanutta | orjuuttaneita |
| akkusatiivi | orjuuttanut; orjuuttaneen | orjuuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | orjuuttaneessa | orjuuttaneissa |
| elatiivi | orjuuttaneesta | orjuuttaneista |
| illatiivi | orjuuttaneeseen | orjuuttaneisiin orjuuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | orjuuttaneella | orjuuttaneilla |
| ablatiivi | orjuuttaneelta | orjuuttaneilta |
| allatiivi | orjuuttaneelle | orjuuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | orjuuttaneena | orjuuttaneina |
| translatiivi | orjuuttaneeksi | orjuuttaneiksi |
| abessiivi | orjuuttaneetta | orjuuttaneitta |
| instruktiivi | – | orjuuttanein |
| komitatiivi | – | orjuuttaneine |