osittanut
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
osittanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä osittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osittanut | osittaneet |
| genetiivi | osittaneen | osittaneiden osittaneitten |
| partitiivi | osittanutta | osittaneita |
| akkusatiivi | osittanut; osittaneen | osittaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osittaneessa | osittaneissa |
| elatiivi | osittaneesta | osittaneista |
| illatiivi | osittaneeseen | osittaneisiin osittaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osittaneella | osittaneilla |
| ablatiivi | osittaneelta | osittaneilta |
| allatiivi | osittaneelle | osittaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osittaneena | osittaneina |
| translatiivi | osittaneeksi | osittaneiksi |
| abessiivi | osittaneetta | osittaneitta |
| instruktiivi | – | osittanein |
| komitatiivi | – | osittaneine |