osoittava
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
osoittava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä osoittaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osoittava | osoittavat |
| genetiivi | osoittavan | osoittavien (osoittavain) |
| partitiivi | osoittavaa | osoittavia |
| akkusatiivi | osoittava; osoittavan | osoittavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osoittavassa | osoittavissa |
| elatiivi | osoittavasta | osoittavista |
| illatiivi | osoittavaan | osoittaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osoittavalla | osoittavilla |
| ablatiivi | osoittavalta | osoittavilta |
| allatiivi | osoittavalle | osoittaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osoittavana | osoittavina |
| translatiivi | osoittavaksi | osoittaviksi |
| abessiivi | osoittavatta | osoittavitta |
| instruktiivi | – | osoittavin |
| komitatiivi | – | osoittavine |