ostariti

Kroaatti

Verbi

òstariti (yks. 1. òstarīm) (perfektiivinen)

1. vanhentaa

Taivutus

    Verbin ostariti taivutus 

Infinitiivi Preteritin adverbi Gerundi ostariti ostarivši – Aikamuoto Yksikkö Monikko 1. pers. 2. pers. 3. pers. 1. pers. 2. pers. 3. pers. Preesens ostarim ostariš ostari ostarimo ostarite ostare Aoristi ostarih ostari ostarismo ostariste ostariše Imperatiivi – ostari – ostarimo ostarite – Aktiivin partisiipin perfekti ostario m. ostarila f. ostarilo n. ostarili m. ostarile f. ostarila n.

Etymologia

• o- + stariti

Aiheesta muualla

• òstariti Hrvatski jezični portal

Verbi

òstariti (yks. 1. òstarīm) (perfektiivinen)

1. (arkikieltä) rinnakkaismuoto sanasta òstarjeti (”vanheta, ikääntyä”)

Taivutus

Ks. yllä.