Substantiivi

muokkaa

ostari (6)[1]

  1. (puhekieltä) ostoskeskus

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈost̪ɑri/
  • tavutus: os‧ta‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ostari ostarit
genetiivi ostarin ostarien
ostareiden
ostareitten
partitiivi ostaria ostareita
ostareja
akkusatiivi ostari;
ostarin
ostarit
sisäpaikallissijat
inessiivi ostarissa ostareissa
elatiivi ostarista ostareista
illatiivi ostariin ostareihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ostarilla ostareilla
ablatiivi ostarilta ostareilta
allatiivi ostarille ostareille
muut sijamuodot
essiivi ostarina ostareina
translatiivi ostariksi ostareiksi
abessiivi ostaritta ostareitta
instruktiivi ostarein
komitatiivi ostareine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ostari-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ostari Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti

muokkaa

ostari

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä ostarjeti
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä ostarjeti

ostari

  1. (taivutusmuoto) yksikön 3. persoonan preesens verbistä ostariti
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoona verbistä ostariti

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6