otsikoiva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaotsikoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä otsikoida
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | otsikoiva | otsikoivat |
genetiivi | otsikoivan | otsikoivien (otsikoivain) |
partitiivi | otsikoivaa | otsikoivia |
akkusatiivi | otsikoiva; otsikoivan | otsikoivat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | otsikoivassa | otsikoivissa |
elatiivi | otsikoivasta | otsikoivista |
illatiivi | otsikoivaan | otsikoiviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | otsikoivalla | otsikoivilla |
ablatiivi | otsikoivalta | otsikoivilta |
allatiivi | otsikoivalle | otsikoiville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | otsikoivana | otsikoivina |
translatiivi | otsikoivaksi | otsikoiviksi |
abessiivi | otsikoivatta | otsikoivitta |
instruktiivi | – | otsikoivin |
komitatiivi | – | otsikoivine |