päättelevä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
päättelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päätellä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päättelevä | päättelevät |
| genetiivi | päättelevän | päättelevien (päätteleväin) |
| partitiivi | päättelevää | päätteleviä |
| akkusatiivi | päättelevä; päättelevän | päättelevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päättelevässä | päättelevissä |
| elatiivi | päättelevästä | päättelevistä |
| illatiivi | päättelevään | päätteleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päättelevällä | päättelevillä |
| ablatiivi | päättelevältä | päätteleviltä |
| allatiivi | päättelevälle | päätteleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päättelevänä | päättelevinä |
| translatiivi | päätteleväksi | päätteleviksi |
| abessiivi | päättelevättä | päättelevittä |
| instruktiivi | – | päättelevin |
| komitatiivi | – | päättelevine |