pärisevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päristä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pärisevä pärisevät
genetiivi pärisevän pärisevien
(päriseväin)
partitiivi pärisevää päriseviä
akkusatiivi pärisevä; pärisevän pärisevät
sisäpaikallissijat
inessiivi pärisevässä pärisevissä
elatiivi pärisevästä pärisevistä
illatiivi pärisevään päriseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi pärisevällä pärisevillä
ablatiivi pärisevältä päriseviltä
allatiivi pärisevälle päriseville
muut sijamuodot
essiivi pärisevänä pärisevinä
translatiivi päriseväksi päriseviksi
abessiivi pärisevättä pärisevittä
instruktiivi pärisevin
komitatiivi pärisevine